Kivalo, niin kaukana taas

Ärrin murrin. Ehdin jo fillistellä, miten muuttaisin huhtikuun viimeisenä päivänä, ja miten yllättävän lupaavasti kaikki tuntui hoituvan. Jonkun tytön piti tulla keskiviikkona kirjoittamaan vuokrasopparia nykyiseen huoneeseeni. Tikkari vietiin kuitenkin nenäni edestä, kun kaksi tuntia ennen sovittua tapaamista tapahtui megafeidaus. Oli kuulemma löytänyt paljon paremman ja halvemman jostain pah. Muuttopäivä ja pelargonioiden istutus valuivat näin johonkin epämääräiseen tulevaisuuteen. Sietämätöntä näin m a l t t a m a t t o m a l l e!

Onneksi voin edes keskittyä villien mahdollisuuksien ideoimiseen. Jostain pitäisi löytää tarpeeksi iso laatikko "matovaarioksi". Olisipa jollakulla tutulla vanha käyttämätön akvaario. Olen myös miettinyt ikkunatonta pakastinarkkumme salahuonetta. Nerokas ja kaukonäköinen ystäväni Liinapale kertoi ostaneensa joskus kirppikseltä härvelin valokuvien kehittämiseen. Jos hankkisi litkut ja kaukalot, niin meillähän olisi valmis pimiö. Kuinka siistiä se sitten olisi! Huh!

Muuttajan muistilista?

Muuttolaatikoiden kanssa hässäköintiä ei nykyisessä 18 neliön asunnossa kannata aloittaa liian aikaisin. Siispä aluksi keskityin aineettomaan muuttotouhuiluun. Tarkistin irtisanomiset: asunto, sähkö, netti sekä osoitteenmuutokset: Väestörekisteriin, samalla Postille, tilauslehdille, yliopistolle sekä nettipalveluihin. Vanhana postilaisena ja laman tappajana törsäsin 17€ ja otin myös vuoden uudelleenohjauksen posteilleni.

Eli kansalainen Minttu on siirretty nyt Kivaloon: vielä kun kansalaisen tavarat seuraisivat yhtä helposti nettilomakkeita kliksuttelemalla siniseen huoneeseen(kuvassa).

Muuttosuunnitelma on seuraava:

a)Tyhjennän kämppäni tarpeettomasta tavarasta ja siivoan ennen varsinaista pakkaamista. Vaatekaapin sisältöä lähtee uffille ja hämyjen tavaroiden kuten pinkkiä orkideaa esittävän taulun kohtaloa varten palaveeraan luottohenkilöni Massen kanssa.
b) Hankin muuttovälineet. Kauppakierros Kalliossa -> jämäpahvilaatikoita (toisena vaihtoehtona kestävämmät pahvilaatikot Curaton.fi:stä), teippiä, jätesäkkejä. Käpylän Shelliltä kuomuperäkärry (30 ja jotain euroa / vrk), eteen tulee isäni ohjastama peltihevonen pohojosesta.
c) Erityismuistutus itselle:) : Täytän pahvilaatikot (kirjoitan päälle mitä laatikossa on) ja pakkaan vaatteet jätesäkkeihin, joiden suut suljen teipillä. En jätä pahvilaatikoita lojumaan elämän kannalta kriittisiin paikkoihin kuten wc:hen, keittiöön tai tietokoneen tai jääkaapin eteen. Wc:n tavarat pakkailen suljettaviin kasseihin, enkä vahingossakaan laita niitä samaan jätesäkkiin vessaharjan kanssa. Hammasharjan ja muut oleelliset pakkaan koululaukkuun.
d) Kädessäkannettavia: Tietokoneet, kukat ja koululaukku
e) Muuttovaatteet: Huonot
f) Muuttoeväät: limsaa, banaania, ym. helposti syötävää ja kannustavaa.
g) Digikamera taskuun

Muuttopäivä?

Jaa-a, ai maanantaina saadaan avaimet! Vaik se olikin silloin illalla vasta, niin hui hui. On sitten koko aamupäivä aikaa pakkailla. Ite en taida päästä silloin kunnolla muuttamaan, on näitä isoja mööpeleitä ja liian pitkä matka tehdä montaa reissua. Ajattelin silti pyytää isiä pyräyttämään minut sen liian isolla autolla (toisaalta hyvä muuttoa ajatellen) ensimmäiseksi yöksi merinäköalan ääreen (ai oon tulos Mintun huoneeseen yöks, joo!). Voisi vaikka tuoda ton telkkarin Mintun, Miguelin ja muiden iloksi. Ja mitäs muuta tärkeää? Vaikka pakasteet.

Veikka sanoi, että se voi lainata kuomullista peräkärryä kaveriltaan, että saa ton mun sängyn ja muuta sinne. Katsotaan nyt. Sille sopii kuitenkin vasta joskus 25.4. illalla. Mut toisaalta se olis sit supertehokasta toimintaa, varsinkin jos toinenkin veli viel raahautuis paikalle. Katotaan nyt kuitenkin, et mitä muuta tulee eteen, ehkä muita mielettömiä mahdollisuuksia. Kuten vaikka tänään yllättävä puhelinsoitto, jossa joku tuntematon nainen soitti kaverini nimissä ja kutsui ensi viikolla Teerenpeliin keskustelemaan jostain projektista. Joojoo, tietty meen katsomaan, mistä kyse! Tällaiset oudot mahdollisuudet, joita välillä putkahtelee, on ihan niin kuin Himoshoppaajasta. Oonkin lukenut sitä vähän liikaa.

Vähän pelottaa tää. Oon nähnyt noin puolenkymmentä unta tulevasta kommuunielämästä: yhdet yllättävät bileet, murtovarkaita ja kuumia kesäiltoja. Jotenkin ne kaikki tuntuu ihan mahdollisilta.

Jou, tykkään muuttamisesta\o Siitä, et jokin asia alkaa alusta. Tuntuu, et mä ihan oikeasti teen itse jotain sen eteen, että nautin enemmän mun elämästä.